Thank you for the kisses but I've got to get on my way

Nyt on taas laskeuduttu Seinäjoki hoodeille. Matka oli pitkä, mutta eilen klo: 22.00 laskin takapuoleni festarimaton sijaan harmaalle sohvalle. Aina yhtä jännä fiilis, kun se on ohi ja palaat takaisin normaaliin elämään.

Tänä vuonna Ilosaarirock oli kummallisen unentäyteinen, yhtä leppoisa kuin ennenkin, alkoholipitoinen, sosiaalinen ja hyvien insideläppien kehto. Sateinen, mutta silti täydellinen.(- digikameran hajoaminen -_-)

Lähdettiin Susan kanssa matkaan Seinäjoelta jo torstai iltana, ja tehtiin yöksi välipysähdys Jyväskylään Maijan luo. Siellä sitten kahdelta yöllä yritettiin värjäillä meidän festarimekkoja, mutta eihän siitä mitään tullut. Paska väri. Perjantaina kahdeksalta herätys, mutta matka kohti Ilosaarta alkoi kyllä vasta joskus kymmenen aikoihin neljän naisen voimin. Vietettiin Pieksämäellä kaksi tuntia kaupassa ja alkossa. Näin saatiin neljän tunnin matkaan kulutettua ehkä seitsemän tuntia.

Enää 20 kilsaa Joensuuhun!!

Perillä ensimmäinen koitos oli raahata meidän kaikki miljoona tonnia painavat kamat autolta ihan toiseen päähän leirintä-aluetta.. Kavereiden kanssa samaan leiriin on päästävä! Ja hitto, että siitä syntyikin hyvä kylä. Ja lahko.
Sitten vaan teltta pystyyn ja tölkit auki. Ai ei vai? No ei, kun taivas päätti revetä ja kaataa meidän niskaan saavillisen vettä. Oltiin aiemmin käväisty Anttilassa hakemassa uusi kangasväri ja värjäiltiin nopeasti meidän mekot uudestaan. (Aivan hyvin onnistui jääkylmällä vedellä ilman suolaa.) Painuttiin lopulta nukkumaan meidän luksustelttaan jo yhden aikoihin. Ehdittiin silti myös tehdä tuttavuutta telttanaapureihin.

Älyttömän hyvä jääkaappi! Jo vuodesta 2010.

Tiedättekö sen tunteen, kun luulee tukehtuvansa kuumuuteen? No siihen mä heräsin lauantai aamulla klo: 8.00. Vauhdilla ulos teltasta ja sinne makoilemaan. Mekot heitettiin tässä vaiheessa teltan katotte kuivumaan siinä toivossa, että ne ei tippuisi vettä kun olisi aika laittaa ne päälle. Aamupalaksi keiteltiin pinaattipastaa. Tässä kohtaa kaasukeittimestä loppui kaasu ja ruuanlaitosta tuli ylivoimaisen vaikeaa. Kuka jaksaa raahautua jonnekin nuotiolle keittelemään nuudeleita? Ei me. Ei sillä että trangioitakaan olisi saanut teltalla käyttää, mutta säännöt on tehty rikottaviksi. Jälkeenpäin kyllä ihmettelen, että oonko mä syönyt siellä mitään, kun niin paljon ruokaa piti raahata takaisin. Juomaa myös!

Kotiutuminen oli selkeesti tapahtunut lauantain aamuna.

Turkoosiahan sieltä sangosta tuli.

Siinä sitten chillailtiin leppoisasti, odoteltiin mekkojen kuivumista, availtiin ensimmäiset juomat ja tuunailtiin festarilookeja. Tavoitteeksi asetettiin lähteä yhdeksi rentolavalle katsomaan Stigiä ja kurkata matkalla Kairon;IRSE. Onnistuttiin!!

 

Ennen mekon tuunailua ja asustamista näytin ihan joltain kaasolta. Kuvassa mojitotölkki toimittaa kukkakimpun virkaa. Nämä mekot bongattiin H&M:n alennuksista meiningillä "Ihan helvetin rumat! Kokeillaan!". Yläosa oli valkoinen ja alaosa sellaisen persikan värinen valkoisilla kirjailuilla. Ei oikein ollut meidän väri. 

Suoritettiin helmalle pieni ympärileikkaus (=lyhennys) ja asustettiin oman maun mukaan. Kenkinä toimi kangasmaiharit, ja koska meidän lahkolla ptiti olla joku tunnusmerkki sidottiin nilkkoihin turkoosit rusetit. Ja eikun festarialueelle!

Kairon;IRSE kannatti kyllä tsekata. Vaikkakin vain muutaman biisin verran. Sinäjoelta tuleva bändi soitti aika sellaista kaunista rokkia alternativeviballa. Hullun taitavia 19- vuotiaita. Pitää koittaa kotona kuunnella enemmän.

Stig nyt taas oli juuri sitä mitä siltä voi odottaa. Ihan viihdyttävä. Sopi rentolavalle ja aurinkoiseen säähän. Yhdestä cover vedosta kehkeytyi jopa kylämme tunnusbiisi. Sitä ärsyttävää Ryyppy renkutusta en vois sietää.

Seuraavaksi ajateltiin vakavoitua ja siirryttiin Päälävalle katsomaan Palefacea. Tykkään kyllä herran musiikista, mutta nyt ei jotenkin lähtenyt. Ehkä meikälle enemmänkin sellaista kotona kuunneltavaa musiikkia. Siirryttiin siis leirintään pienelle juomatauolle koska mm. Recklessa Love ja JVG ei kuulunut kenenkään lempibändeihin.

Viideltä lähtikin käyntiin sitten ihan törkeen hyvien keikkojen putki. Ensimmäisenä Pulled Apart by Horses. Uuh! kuumia miehiä ja hyvää musiikkia. Oon ite huono genrettäjä, mutta Ilosaaren sivu kuvailee musiikkia mm. näin:

"Pulled Apart by Horsesin musiikkia ei ole helppoa kuvailla. Bändillä on selkeästi oma soundinsa, joka koostuu jotakuinkin yhdistelmästä Fugazia, Refusedia, Biffy Clyroa ja jotakin Hivesin hyvistä ajoista muistuttavaa. Vai miten se nyt menikään? Joka tapauksessa tarjolla on säröä, huutamista, tarttuvuutta, nykimistä ja asennetta sellaisella ryöpyllä, että jalkoihin jää jo kuulokkeilla kuunnellessa."

 

Seuraavaksi tallustettiin pahaa aavistamatta Rival Sonsin keikalle. Ja ai saatana, että oli hyvä!! Ekoista sävelistä alkaen keikka oli (Ilosaarta taas lainaten) silkkaa äänentoistosta kaikuvaa kiimaa! Olisin heti voinut ryhtyä niiden bändäriksi. Ei jäänyt todellakaan epäselväksi kuka on tämän hetken Robert Plant, kun Jay Buchanan avasi suunsa. Musiikki on just sellasta hyvää kunnon vanhanajan rokkia. Kun laitto silmät kiinni pystyi kuvittelemaan itsensä jonnekin 60- 70- luvulle heilumaan hippikuteissa. Tätä tulee varmaan seuraavat viikot kuunneltua aika ahkerasti.

Myös seuravaksi tsekattu D-A-D oli aika kova. The xx oli oikeastaan bändi jota olin odottanut, mutta luultavasti huonojen paikkojen takia ei oiken noussut tunnelma kattoon. Lauantain lopettaneen The Hivesin keikalla riehuminen lähtikin sitten ihan lapasesta. Ristus notta jammas! Keikan loputtua teltoille keittelemään nuudeleita ja kolmen aikoihin nukkumaan.

Sunnuntai alkoi hitaasti, eikä keikoillakaan tullut sellaista Vau! fiilistä. Tuli nähtyä GG Caravan, Modeselektor, Eva & Manu, Black Star, Swollow the sun, Against Me! ja kavereiden pakottamana myös vähän Chisua.

Näistä eniten sytyin Against Me!:lle ja siellä pyörähdettiin pitissäkin. Oli siistiä pitkästä aikaa. Suht aikaisin taas nukkumaan, koska oli luvannut ajaa seuraavana päivänä. En oo kauheen fiksu lapsi.

Maanantaina klo 12.00 se olikin sitten ohi kun kaarrettiin vihreällä paholaisella ulos ravileirinnästä.

Seuraavaksi mökille UUUuuuJeeee!

"don't ask me where I'm going cause' you know that I just can't say" 

Rival Sons- Gypsy Heart