Young, wild and free! And feeling sick.

Voi elämä. Joulukuu mennyt aika villeissä meiningeissä ja olenkin ristinyt sen Sekavaa aikaa 2:si. Mutta nyt tää ei oo enää hauskaa. Tää alkaa olla vaan helvetin noloa. Tipaton Tammikuu täältä tullaan! o/

Viimeinen niitti oli kyllä työpaikan pikkujoulut. Menin sinne aikomuksena juoda sivistyneesti ja mennä kiltisti viimeistään neljältä kotiin. MUT EI! Päädyin siihen, että vedin ihan jäätävät perseet ja ensimmäistä kertaa elämässäni illassa on ihan totaalinen aukko. Tämän aukon aikana tapahtuneet asiat eivät ole kehuttavia. Olisi voinut pahemminkin mennä, mutta henkilökohtaisesti en tykkää olla siinä kunnossa että mua joudutaan pitämään pystyssä. Tai siitä, että muisti menee. Pieni neuvo teille: Älkää ottako baarissa paikkaa baaritiskin vierestä. Siinä on yllättävän helppo tilata shotteja. Ja syökää aina hyvin ennen bileitä!!

Nytpä siis ajattelin ottaa itseäni taas niskasta kiinni ja rauhoittua. Kyllä tää kuukauden riehuminen nyt taas riitti. Skumpaa voin uutenavuotena kilistellä, mutta viinaan en koske!

Ja nyt kun sain avauduttua vähän tästä mun häpeän tunteesta, niin heitän vähän kuvia peliin. 

Tämä oli näky mun laukussa sunnuntaina kun heräsin...

Tässä suunnitelmat olivat vielä sivistyneet. 3cm tyvikasvu on gone!! Vittu jee!

Helsingissä on ihan liikaa lunta nyt. Tuolla jossain on tie.

Mun joulukalenteri :) Ruma,

Drinkkejä anyone? Näille ainut ja oikea paikka on Shakers.

Ai nii! Hankin klipsipidellykset...

Ja yritin leipoa torttuja. Leipoja oli vaan vähän liian kärsimätön ja jäi aika kalpeiksi :D

Lopuksi. Hyvää joulua mulle! :)

 

I don't wanna be anything other than me

Tästä tulee nyt pohdiskeleva ja tekstipitoinen postaus. Eli jos ei nappaa melkein pelkkää tekstiä lueskella, niin skippaa. :)


Kun parhaat kaverini pyörivät maailman tuulissa ja olen tutustunut uusiin ihmisiin täällä koti Suomessa olen saanut huomata kuinka paljon mä tykkään itsestäni ihmisenä.
Parista ihmisestä joiden kanssa olen hengaillut paljon viime aikoina tuli hiljattain esiin se, kuinka huono itsetunto niillä on. Meikä luuli että mulla ei välttämättä ole mikään kaikista paras itsetunto, kun en osaa todeta peilikuvalleni näyttäväni hyvältä, mutta huhheijjaa kun näitä kahta kuunteli ei voinut kuin vaan ihmetellä. Molemmat tytöt ovat kauniita, sosiaalisia, iloisia, meneviä nuoria ja en vaan voi tajuta miten ne pitää itsestään niin vähän. Heillä itsetunto perutuu paljon siihen mitä muut ovat heistä mieltä ja kuinka paljon he saavat huomiota miehiltä. On todella kova tarve tulla hyväksytyksi ja välillä homma menee pelottavan epätöivoiseksi. Tämä sai mut hämmennyksiin. En tiedä mitä sanoa, koska tuntuu että mun kehut ja neuvot ei riitä. Luulin että oltiin aika lailla tasavahvoja, mutta yllättäen olinkin se vahvin.

Toki mullakin on hunot hetkeni, mutta hitto jos mun onnellisuus ja omakuva olis kiinni siitä mitä miehet tai muut musta ajattelee niin voi elämä.

Vaikka mulla ei ole miehiä joka sormelle kehumassa mua koko ajan, ei mun silti tarvi raahata baarista jotain randomia yhden illan juttua saadakseni edes jonkinlaista huomiota.(En sano että kaikki tekevät tätä tästä syystä.) Vaikka sitten huonoa. Arvostan itseäni ihan saatanasti liikaa. Ja toki jos joku arvaa mun iäksi 32 vuotta, niin se saattaa vähän kirpasta. Mutta ei se mun maailmaa kaada. Se ei tee mua yhtään vähemmän kokonaiseksi jos mulla ei ole jotain poikaystävää. Mulla on hyvä elämä. Ihania kavereita, perhe, työ, hyvä koulutus, koti, ruokaa, piano, dvd:itä, musiikkia, netti, kauppa lähellä, auto, vaaleanpunaiset hiukset jne. Tietysti se on aina ihan kiva jos saa sellasen vilpittömän kehun vastakkaiselta sukupuolelta :) Enkä sano etten joskus haluaisi parisuhdetta. Mutta en myöskään pelkää jäädä yksin.

Jos joku ei pidä musta ihmisenä, niin ei mun kanssa ole pakko hengata! En pakota. En toki väitä että olen täydellinen, mutta mun mielestä mä oon aika hyvä tyyppi. Oon hauska, yllytettäessä helposti spontaani, välitän paljon jalkapallon kokoisella sydämelläni, hyvä kuuntelija, ajatteleva, ystävällinen, reilu, fiksu, ajoittain jopa viisas, rauhallinen, hieman ujo. Keksisin varmaan lisää!

Jostain syystä musta on kasvanut tämmönen aika vahva ihminen, jota ei paljon muiden mielipiteet kiinnosta. Korkeintaan niiden läheisimpien ja täirkeimpien. Minä olen tyytyväinen itseeni ja se on tärkeintä. Se on sitten muiden ongelma jos ei musta tykkää. Silloin meistä ei vaan tuu bestiksiä ja se on ihan okei. Mulla on jo kaksi kovin rakasta. :)

En tiedä mitä sanoisin tähän loppuun. Ehkä mä vaan kehun itseäni lisää. Kehukaa tekin. Itseänne. ;)
Te mun kolme lukijaa ainakin ootte ihan super kauniita hyviä tyyppejä!

 Mulla on tänään niin hyvä fiilis itsestäni!
 "I don't wanna be anything other than what I've been tryin' to be lately,
  All I have to do is think of me and have peace of mind,
  I'm tired of looking 'round rooms wonder what I gotta do,
 Or who I'm supposed to be,
  I don't wanna be anything other than me"

  

Kattokaa nyt kun mulla on ihan sika kauniit oikeasti vihreät silmät!

 

How quick the sun can drop away?

Synkkää on. Päivät nimittäin. En minä.
Sataisi edes lunta niin ei olis niin pimeetä~

Ei oo ollu tänne mitään asiaa. Käyn töissä ja hengaan himassa ja biletän satunnaisesti :D Mm. lauantaina olin pitkästä aikaa erittäin päissäni ja moshasin kavereiden kanssa bäkkärin tanssilattialla Slipknotia niin, että niskat on kipeet. Olin kuitenkin sen verran fiksulla tuulella, että en lähtenyt jatkoille ja säästyin pahimmalta draamalta o/

Tässä on mun tänpäivän aikaansaannos... No okei. Kävin myös töissä n. 2,5 tunnin ajan :D Tästä tuli aika kiva. Ois tullut kivempi jos oisin jaksanut loppuun asti odottaa kuivumista -_-' 

Meikän tyyliä kuvaa tällä hetkellä parhaiten varmaan sana "kämänen". Yksi päivä tajusin että toinen ehkä yleisempi nimitys sille on luultavasti grunge :D Kävin jopa Monkilla sovittamassa sellasia suoria ysärifarkkuja, mutta olen ilmeisesti liian kurvikas niihin... Millasia farkkuja läskit piti ysärillä? Soittimessakin pyörii nyt vaan kaiken maailman Soundgardenit, Pearl Jamit ja Nirvanat...
Myös pipo on taas paras ystävä. Luultavasti johtuu siitä, että raivostuttaa kun tää tukka ei kasva!!  Tämän hetken tavoiten olis jotain tän suuntaista.

Mutta ei, kun mä olen nyt jumiutunut tähän vammaseen pituuteen. Ainakin puolet puuttuu vielä! Nyt testaillaan toisen Ninan kanssa SP:n Energy elixiriä ja katotaan saako se muka hiukset kasvamaan nopeemmin :D Tehtiin myös sopimus, että värjätään meidän tukkaa seuraavan kerran vasta joulun alla. Pipo siis auttaa myös piilottamaan meikän sellasen 2 cm tyvikasvun 8D

Tässä minä ja mun kämänen naama.

P.S Miesten t-paidoissa on niiiiiiin paljon hienompia printtejä kuin naisten! Miksi?! 

Taisin mä sittenkin olla vähän synkkä. :D

I'm tired of the rain that keeps falling

Hohoo! Long time no see :D Oon ryhdistäytynyt viimeaikoina vähän enemmän täällä tumblrin puolella, enkä oo hirveesti jaksanut kirjoitella. Vapaa- aikaa kyllä olisi ollut vaikka kuinka, mutta tapahtumia melko vähän.

Nyt muutamia kuvia niistä vähäisistä!

  
Aloitetaan vaikka siitä, että koulu/liike jossa opiskelin hiusmuotoilijaksi lopetettiin viikonloppuna ja "käväisin" sitten hautajaisissa. Ilta päättyi siihen, että jouduin menemään taksilla kotiin, koska aikataulussa olleita aamubusseja ei sitten koskaan tullut. Ei kiinnostanut siinä sateessa enää seisoskella puolentunnin odoottelun jälkeen. Kotona olin kuuden jälkeen aamulla. Köyhyys. Checked! Humala. Not! Nukun tosi harvoin pidempään kuin kahteentoista, mutta nyt annoin mennä kahteen asti iltapäivällä.

Siitä sitten kun selvisin elävienkirjoihin lähdin Koivukylään vähän viettelemään halloweenia kauhuleffojen, viinin ja juustojen parissa.

Kasasta valikoitui katsottavaksi Silent hill, 28 päivää myöhemmin ja Sweeney Todd (Ei kyl jaksettu kattoa loppuun. Eikä kyllä oo kauheen kauhu). Nyt täytyy kyllä sanoa, että ei kyllä ollu enää yhtään pelottavia noi kaks ensimmäistä. Oonkohan mä jotenkin karaistunut. Tuskin :D Tarjolla olis ollut myös lisää kunnon nostalgiakamaa Final Destinationeiden parissa, mutta aika ei riittänyt kaikkeen.

Kauniiseen kohtaan osattiin pausettaa... Tämän kuvan hengatessa taustalla oli kiva koittaa jutella äidin kanssa puhelimessa. Varsinkin kun Milla ja Heidi repeili koko ajan vieressä.

Liinu on ehkä mun lempparikissa ikinä! Se ilostuttaa mua aina niin paljon hönöydellään ja lihavuudellaan ja sillä että voin aivan rauhassa taiteilla sille irokeesin ja nauraa päin naamaa. Ihana plösö pallero. Meitä yhdistää myös suuri rakkaus ruokaan. Tosin mä en yleesä syö toistenkin ruokia.

 
Sulevi on myös sulo, mutta se ei tykkää musta ihan niin paljon kun Liinu. Sille ei vittuilla.

 
Seuraavana päivänä kun palasin himpelle täytti mut suuri riemu, kun tajusin että Metal Evolution dokkarisarjasta oli tullut uusi jakso! Tää on ihan meikän lemppari ja odotan sunnuntaita aina kuin kuuta nousevaa. Myös Sam Dunnin Global Metal ja Metal: A Headbanger's Journey on ihan sika hyviä. Suosittelen! Kaikille! Oon hullu dokkareiden suurkuluttaja ja lauon aika ajoin ihmisille näitä "Yhdessä dokumentissa kerrottiin.." ja "On tehty tutkimus jossa..." kommentteja :D

No siinä sitten vielä illan ratoksi päätin, että kun en kerran päässy halloweenina pukeutumaan, niin pukeudun sitten keskenäni himassa! En voinun jättää tätä maskeerauksen riemujuhlaa huomioimatta. Taiteilin sitten naamaani yhden tutorialin innoittamana Beetlejuiceten :) Aivan kiva tuli. Koska sillä hetkellä kotona ei lojunut taianomaisesti nestemmäistä lateksia länttäsin naamaan erikeepperiä ja nenäliinaa. Päällystin vailkoisella aqualla. Kaikki muu onkin sitten sovellettu ihan normi luomiväreillä. Vihreetä, ruskeeta, violettia, sinistä, mustaa, valkoista... Myöskään välineet ei olleet parhaimmat koska meikkipakkini hengaa töpaikallani. Kauheen kiva ei kyllä ollut repiä tuota maskia pois naamasta... Ehkä mä sit ensvuonna pääsen ihan julkisille paikoille maski naamassani. Tai voiko olla vaikka naamiaispikkujoulut!?! :D

Eipä sen speciaalimpaa~ Elämä lyllertää eteenpäin samoilla raiteilla. Talvi on niin tylsää aikaa -_-